Yöllisen sateen kastelema ja siksi aivan litinä-lätinä-maa - ei saanut minua pysymään metsästä pois. Joku kumma taika tuossa metsässä on.... Eihän toki kukaan tervejärkinen näin märällä kelillä lähde hakemaan havutarvikkeita. No, vedenpitävät tamineet niskaan ja menoks!
Tuttu metsäpolku kutsuu
Maa tuoksuu - syksyltä
Puut seistä jököttivät rauhallisina. Niitä katsellessa
sama rauha hiipi mieleen...se ja happirikas ilma - syvään hengittäen....
Syksyn tuoksu. Raikkaus.
Voi, kun sasin tämän metsän voiman lähetettyä sinullekin...
Onnistusiko, jos muovipussiin pakkaisin....?:)
Sammal hehkui niin vihreänä - suorastaan kirkui
muiden sameiden värien seassa...
Wiirukin matkassa mukana
Eihän metsästä tyhjin käsin tarvitse kotiin palata. Havuja on napsittu saavillinen ja kun kerran nälkä kurni vatsaa reilun tunnin metsässä hortoilun jälkeen, suppikseet lähtivät mukaan. Niistä tuli hyvä lisä munakkaaseen, joka syntyi nopeasti nälkäselle:)
Havut ovat nyt kuivahtamassa - saa nähdä, mitä niistä syntyy....
Arvaapa, mitä niistä aion tehdä!
Tilapuodin Emäntä